Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, pääsiäinen oli viime viikonloppuna ja me vietettiin sitä E-P:llä. Pääsin pitkästä aikaa viettämään ihan perinteistä pääsiäistä, eli katsomaan kokkoa ja ihmettelemään palavaa noitaa :) Täällä Keski-Suomessa kun eivät moisen hienon perinteen päälle ymmärrä mitään! Kyllä Isojoella sentään osataan! Niin hienon kokon olivat nimittäin ainakin möykkyläiset saaneet aikaiseksi, että ilo oli sen palamista katsella. Harmi, vaan että ilta päättyi sitten siihen sormuksen etsimiseen heinäpellosta, ja selväähän se oli, että ei sitä sieltä löytynyt, vaikka vielä seuraavana päivänä sitä käytiin etsiskelemässä... :( Tässäpä kuitenkin kuvina meidän pääsiäisen kulku.

Lauantaina käytiin siis ihailemassa Möykyn kokkoa.

Ja osasihan siitä nauttia myös ihmispaljouteen totuttelemaan lähtenyt Ruuti, jota kiinnosti kokon sijaan ehkä enemmän kaikki paikalta löytyneet kepit...

Innostuihan se Ruutikin lopulta pääsiäiskokon taikauskoisesta tunnelmasta ja esitimme yhdessä oman taikatanssimme karkoittamaan pahoja henkiä!

Riehakkaan illan jälkeen seuraava päivä otettiin vähän rauhallisemmin ja maltettiin pysähtyä ihmettelemään Pohjanmaan lakeuksia ja peltoaukeita.

Millillehän nämä seudut ovat tuttuakin tutumpia jo nuoruusvuosilta. Nyt Milli kuitenkin muisti, että Isojoen vesi on vielä aika kylmää näin keväällä, ja tyytyi muistelemaan pulahduksiaan rannalta.

Vaikka tänäänkin on satanut räntää ja keli on muutenkin ollut kovin harmaa, ainakin viime viikonloppuna aurinko paistoi niin lämpimästi, että oltiin jo ihan kevätfiiliksellä! On se kevät vaan mahtavaa aikaa!

Vaikka onhan keväässä huonotkin puolensa, ainakin siitepölyallergikkojen kannalta... Isojoella kun kevät oli jo näin pitkällä...

Etelä-Pohjanmaan peltoaukeiden ja lakeuksien jälkeen piti meidän käydä maanantaina kotiin palattuamme kiertämässä vähän Keski-Suomen mäkisemmissä metsämaastoissa. Maanantaina taisi olla viimeinen hankikantokeli täällä päin ja metsässä olikin mukavan helppo kulkea. Ruuti ainakin tuntui nauttivan metsästä löytyvistä hajuista ja olikin ihan hyvä, että Milli oli henkisenä tukena mukana, koska ilman sitä Ruuti olisi saattanut unohtua liiaksikin hajujen mukaan ja metsälenkistä olisi saattanut tulla suunniteltua pidempi reissu... ;)

Tämän viikonlopun jännitysmomentti liittyykin sitten koripalloon, kun muutaman tunnin kuluttua alkaa Huima - Catz 2. finaaliottelu. Huimahan voitti jo ekan ottelun, vaikka sitä ei ehkä ihan odotettukaan, joten pakkohan sitä on lähteä Liikuntatalolle kannustamaan!

Sain aikaiseksi alustavasti muotoilla uusia kotisivuja Weebly.comissa. Sivut ovat vielä täysin keskeneräiset, mutta jatkossa sivut löytyvät luultavasti osoitteesta minros.weebly.com

Miten voikin ärsyttää näin paljon! Monen vuoden jutut ja päivitykset ihan hukkaan! Mun kotisivut ei oo toiminu lähes viikkoon ja ilmeisesti kaikki muutkin terrieri.net-sivustot on kadoksissa. Joku sitten heitti ilmoille, että oisko koko pulju menny nurin ja siltähän se nyt vähän vaikuttaa! Ainakin mikäli uskomme ytj:n lahjomattomia rekisteritietoja... Just perjantaina ehdin maksaa käyttömaksun, päivittää sivut ja sain Ruutinkin kuvat lisättyä, niin lauantaina sivut lakkas toimimasta! No. Eipä mulla nyt ole aikaa aloittaa uusien sivujen tekemistä ihan äkkiseltään, joten Minros-kennelillä ei nyt sitten ole kotisivuja ainakaan hetkeen aikaan.

Meidän kuulumisia netin välityksellä löytyy nyt siis vain täältä blogista. Harmittaa niin vietävästi, että ei tähän tällä hetkellä nyt muuta pysty sanomaan. Niin paljon työtä meni kankkulan kaivoon...

Vihdoin ja viimein sain siirrettyä kuvia koneelle ja nyt päästäänkin esittelemään meidän perheen uusi jäsen: pohjanpystykorvanarttu Ruuti! Ruuti siis muutti meille maaliskuun ekana päivänä ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita on sen jälkeen riittänyt yllin kyllin! Tässäpä pieni kuvakollaasi meidän päivien kulusta :)

Aamut meillä alkaa nykyään hammastarkastuksella ja onhan se tärkeää, että hampaat pysyvät kunnossa!

Mutta kun se Mosku on niin korkeella, että ei sinne suuhun meinaa kunnolla nähdä. Siksi pitää ottaa etutassuilla kovemmat otteet ja Moskun laskeutua alemmas.

Kun kevät on alkanut hiljalleen saapua ja aurinkokin näyttäytyä, on koirien kanssa ihanaa käydä jäällä kävelemässä.

Mutta on siellä paikoitellen niin pirun liukasta!

Onneksi hankikannoilla pääsee etenemään kevyesti ja vauhdikkaasti!

Ja kun on koko päivä painettu täysillä, niin illan tullen väsymys vie voiton sitkeimmästäkin sissistä...

Meillä oli eilen mukava reissupäivä, lumisateesta ja tuulisesta ajokelistä huolimatta. Lähdettiin aamupäivällä ajelemaan Vierumäelle katsastamaan EM-kisatunnelma ja hienostihan siellä ainakin noin ulkopuolisen silmin näytti asiat sujuvan. Toivottavasti kaikille paikallaolleille jäi kisoista positiivinen mieli, vaikka Suomen menestys jäikin täysin riistamaaliampujien varaan. Onnittelut siis kaikille tuoreille EM-mitalisteille! Harmitti vaan, kun paikalla ei ollut näytteilleasettajia paikalla ainakaan meidän aikanamme muita kuin Sauer ja aseiden merkkihuollot. Olisin kovasti toivonut pääseväni shoppailemaan lajin erikoistuotteita... Sainpahan kuitenkin aseeni huollettua, joten hyödyllinen reissu siinäkin mielessä. Ja olihan se miesten ilmakiväärifinaali aivan uskomattoman jännä ja tiukka kilpailu!

Finaalien jälkeen suuntasimme Pösön kohti Hollolaa ja käytiin pikku karvapalleroita katsomassa ;) Pentukuume kyllä nousi illan mittaan jo hurjiin lukemiin, mutta vielä vähän pitäisi jaksaa odottaa... Meillä on vain vielä yksi kovin vaikea tehtävä edessä - nimi.

Sepi tarkasti aamulla meikäläisen naaman ja kuulemma kaksi ryppyä oli yön aikana ilmestynyt lisää. Noh, vanhuus ei tule yksin!